torstai 12. maaliskuuta 2015

Kiitos pahasta ruoasta

Iita rakastaa hyvää ruokaa eli kaikkea ihanan mehevää tuoretta. Liian tuhti ruokavalio ei kuitenkaan ole hyväksi maakilpikonnille, jotka ovat kehittyneet pärjäämään hyvinkin haasteellisissa luonnonoloissa. Karkeasti sanottuna monet hoitavat kilpikonnansa hyvää tarkoittaen pilalle mm. liikaruokinnalla; oikeanlaisen ruokinnan ja ruokintarytmin löytyminen ei ole maailman helpoin tehtävä, sillä kilpikonnien hidas kasvutahti paljastaa virheet vasta pidemmän ajan päästä. Oonankin kilpi kertoo, että alkuvaiheessa pääsi kasvamaan hieman liian nopeasti, vaikka yritin olla tarkka ruokamäärissä. Alussa tarjoamani ruoka oli kuitenkin paljon tuhdimpaa/mehevämpää kuin miten meillä on vuosia nyt jo syöty. 

Meillä ruokavalio sisältää runsaasti ns. kuivan ruoan päiviä, jolloin ei ole tarjolla mitään tuoretta ja mehevää. Yksi ruokavalion punainen lanka on Pre Alpin Testudo -pelletit eli kilpikonnamaailmassa tutummin PATit. Lyhykäisyydessään PAT originalit sisältävät puhtaita heinäkasveja ja PAT herbsit lisäksi niittykasveja puristettuina koviksi pelleteiksi, jotka turvotetaan vedessä ennen tarjoamista. Niihin ei ole lisätty mitään ylimääräistä, proteiinipitoisuus on matala mutta kuitupitoisuus taas korkea. Ainoat pelletit, mitä meillä syödään. PATien lisäksi tarjolla on itse kuivattuja tai ostettuja kuivia kasveja. 

Moni kokee ongelmalliseksi sen, ettei kilpikonna suostu syömään kuivaa ja varsinkaan PATeja mutta meillä niitä oppi syömään herkkuahteri Iitakin. Edellisessä kodissa Iita suostui syömään PATia, jos se oli piilotettu tuoreen sekaan (meni vähän niinkuin vahingossa muun mukana). Sitä aikaisemmin Iita on kilvestä päätellen syönyt ihan mitä sattuu (ja muutkin olosuhteet ollut mitä sattuu). Nykyisin Iita alkaa heti syömään, kun uudet PAT-"mössöt" ilmestyvät lautaselle ja ne maistuvat vaikka ehtivät kokonaan kuivahtamaankin ja olen siitä äärimmäisen iloinen. Olenkin siis sitä mieltä, että jokainen konna sitä oppii syömään kunhan hoitaja ei anna jatkaa nirsoilua. Kevyt runsaskuituinen ruoka pitää vatsan ja jätökset kunnossa. 

Jätöksistä puheenollen... Aina Iita ei ole niin kauhean iloinen runsaasta kuivan tarjoamisesta ja hyvin usein lautaselta löytyykin kiitos pahasta ruoasta eli:

Iita + kuivahtanut PAT + pikkupökäle + suupielistä roikkuva kuvauspalkkio

Voi tosin olla, että tämä usein toistuva asia johtuu täysin siitä, että ahteri nyt vain sattuu olemaan sopivasti lautasen päällä kun hätä on kovin mutta en juurikaan muista löytäneeni näitä pökäleitä lautaselta silloin kun on ollut runsaammin tuoretta tarjolla. Uskon siis jatkossakin, että jätökset lautasella tarkoittaa mielenosoitusta. :)     

2 kommenttia: