Kilpikonnatapaaminen

Osallistuin lauantaina 23.5.2015 elämäni ensimmäistä kertaa kilpikonnatapaamiseen. En tiedä onko tällaisia juurikaan edes ollut aikaisemmin pääkaupunkiseudulla. Omiin korviini tällainen tapaaminen kantautui nyt ensimmäisen kerran eikä käsittääkseni muutkaan olleet ennen tällaisissa ollut. 

Mietiskelin pitkään, että ottaisinko vain jomman kumman konnista mukaan tai otanko ylipäätään kumpaakaan. Matkustelu on aina hieman stressaavaa konnille, minkä vuoksi pääsääntöisesti pyrin sitä välttämään. Mutta kyllähän siinä niin kävi, että en pystynyt valitsemaan kummankaan välillä ja toisaalta halusin näyttää livenä muille konnaharrastajille omat konnani. 

Ja kuten arvasinkin, Oonan mielestä matka oli kauhean stressaava ja ympärillä liikuskeli outoja ihmisiäkin. Oman kilven sisälle oli hyvä jäädä turvaan.  

(kuva: Camilla)

En harrasta sylittelyä kilpikonnien kanssa juurikaan mutta ajattelin, että ehkä nyt se saattaisi olla sellainen rohkaiseva asia tuntea ja haistaa tuttu ihminen jännittävässä ympäristössä. No eipä kauaa Oona ehtinyt sylissä olemaan kun alkoikin jo utelias kuikuilu ja repäisipä Oona vahingossa kynsillä kaulassani olevan luomenkin rikki. 

(kuvat: Camilla)

Kesällä matkat taittuvat alla näkyvissä smarttilootissa, joihin tällä kertaa sisälle laittelin pyyhkeitä. Toisinaan saatan laittaa pohjalle terraarion pohjamatskua kerroksen. Iitaakin selkeästi matka stressasi jonkin verran, koska ihan alkuunsa ei meinannut ruoka maittaa, vaikka ystävälliset konnaihmiset kävivät poimimassa ulkoa oikein herkkua eli voikukkia. 

Jonkin aikaa oltiin vuokratun tilan sisällä niin, että konnat olivat hygieniasyistä omissa kuljetusastioissaan. Siinä sitten ihmeteltiin toistemme konnia, tutustuttiin paikalle tulleisiin ihmisiin ja muutenkin vaihdeltiin kilpikonnakuulumisia. Samalla tietysti hieman hörpittiin kahviakin pikkutarjottavien kera. Periaatteessa virtuaalisesti kaikki toisemme tiesimme, koska kuulumme samaan facebook ryhmään mutta onhan se ihan eri asia nähdä kasvotusten. 

Alla näkyy hieman sitä itse treffailuakin. Olen ennenkin tiennyt, että Oonalla on kokoonsa nähden aika iso ego mutta ajatus vain vahvistui kun Oona puski ja hyökki muita suurempia koiraita kohti Iitaa "puolustaessaan". Tai ehkä puolustaminen ei ole se paras sana vaan itsekkäästi piti huolta, ettei kukaan muu vain tule vokottelemaan hänen morsiantaan. :) 

Kaiken kaikkiaan konnia taisi olla paikalla 14. Koska Oona oli selkeästi agressiivinen muita koiraita kohtaan, ei ihan kaikkiin konniin käyty tutustumassa. Mutta kyllä tämä ryhmäkuva vaan on todella suloinen. Ensimmäisenä kuvassa on Iita ja heti Iitan takana on Oona.

Ja sitten ihan vain lisää muutamia kännykkäräpsyjä. Ei malttanut Oona laskea Iitaa näkyvistä vaan jonossa marssivat lähes koko ulkoluajan. 

"Pois pois oma valloitus muiden lähettyviltä"

Ihan lyhykäisen videonkin nappasin:

Tällainen tapahtuma oli kyllä mukava, koska pääsi näkemään muita kilpikonnaharrastajia sekä heidän kilpikonniaan. Kyllä varmasti tulee joskus lähdettyä uudelleenkin, jos joku intoutuu järkkäilemään ja ei ole mahdottoman pitkä matka. Kätevää olisi jatkossa ottaa mukaan jotakin verkkoa tai kompostikehikoita, jotta olisi saanut rajattua turvallisen ulkoilualueen. Tällöin ei olisi ihan niin silmä kovana täytynyt koko ajan vahdata ettei kumpikaan vain katoa.