Onnea 1-vuotiaalle

Tasan vuosi sitten 16.8.2014 kuoriutui tähän maailmaan ihana pieni gekko, joka ei siinä vaiheessa vielä tiennyt minne elämä hänet kuljettaa. 23.10.2014 pikkuinen muutti meille ja pitkällisen pohdinnan jälkeen sai nimekseen Lilian. 

Lilianilla on paino kehittynyt hyvin:

• 23.10.2014: 33 grammaa
• 4.1.2015: 57 grammaa
• 25.7.2015: 73 grammaa

Eli aika iso tyttö taitaa meidän Lilian olla, koska toiset voivat käsittääkseni aikuisiässä olla esimerkiksi vain jonkin verran yli 50 grammasia. Lilian ei ole erityisen pulska vaan juuri sopivasti löytyy pyöreyttä hännästä sekä muualta. Lisääkin voi tarvittaessa vielä jonkin verran tulla ennen kuin täytyisi ryhtyä itse säännöstelemään syömistä. 

Tällaisena rääpäleena kuoriuduin

Siitä lähdin kasvamaan ja kehittymään

 

Kummitusgekoltakin näytän välillä juuri ennen nahanluontia

Pitkään hännässäni oli vain ihan haaleita kuvioita oranssin ja valkoisen lisäksi

Ja päässänikin oli lähinnä oranssia ja valkoista

Kuviointini muuttui pitkään lähes jokaisen nahanluonnin yhteydessä

Ja nyt olen tällainen iso mutta kaunis gekonmöllykkä

Häntäkin on saanut kauniita selkeästi erottuvia pilkkuja

Kameralle poseeraaminen vaan kyllästyttää, koska viihdyn mieluiten ilman valoja

Pimeään pääsee laittamalla silmät kiinni kunnes tuo kameran kanssa heiluja tajuaa laittaa valot uudelleen pois päältä

Tämän julkaisun ns. uusimmat aiemmin julkaisemattomat kuvat eivät ole kauhean uusia, sillä olen kuvannut nämä keväällä. Julkaisu vain on jäänyt vaiheeseen mutta toisaalta olin siitä tyytyväinen. Tässä Lilianin 1-vuotisjulkaisussa oleva ensimmäinen kuva on ehdottomasti minulle mielekkäin tähän astisista valokuvista ja se oli mukavaa julkaista näin syntymäpäivän kunniaksi. Tällä hetkellä Lilian ei nimittäin merkittävästi enää nahanluontien yhteydessä muutu vaikka jotakin pientä varmasti aina värityksessä tapahtuukin. 

Onnea 1-vuotias Lilian!

Kun seikkailemaan olisi päästävä

Lilian on kotosalla tottunut silloin tällöin pääsemään seikkailemaan käsivarrelle ja olkapäälle mutta kuten aikaisemminkin taisin jo kirjoittaa, en jotenkin koe hyväksi ajatukseksi päästää Liliania seikkailuretkelle tästä kesälomakodistaan. 

On helppoa kotona antaa Lilianin kävellä itse terraariosta kuten myös itse kävellä terraarioon takaisin mutta kotona kulku onkin etuosan liukulaseista. Tässä kesälomakodissa ainoa kulku on päältä ja kantta ei voi ihan täysin nostaa pois paikoiltaan, koska johdot kulkevat kannen läpi. Lilianin pitäisi siis kulkea edes takaisin raotetun kannen välistä ja se takaisin kulkeminen huolettaa, koska toinen käteni olisi täysin kantta pitelemässä tippumisen estämisen sijaan. 

No, tästä päätöksestä näköjään seuraa seinille hyppivä Lilian. :D

"Päästä!!"

Miten nuo varpaat voivat taittua tuolla tavalla ihan joka suuntaan

Jatkoa ajatellen minun olisi hyvä harjoitella Lilianin kanssa sitä, että Lilian pysyy rauhallisena nostettaessa silloinkin kun ei itse valitse kädelle tulemista vaan käsi tulee ja ottaa. En ole itseasiassa näin tehnyt kun täällä mökillä ihan muutaman kerran kun olen ajatellut siirtää Lilianin pois takaisin laitettavan wetboxin paikalta (nostan koko boxin pois siksi aikaa kun kostuttelen sisällön). Muutenhan nämä Lilianin käsivarrella olemiset on aina vain silloin kun Lilian itse kiipeää kädelle. No, Lilian oli kyllä todella rauhallinen nämä pienet nostokerrat mutta silti paremmin harjoittelen sitä mieluummin ihan kotona kunnon terraarion kera. 

Siinä vaiheessa kun tiedän, että nostettaessa Lilian pysyy varmasti rauhallisena, uskallan paremmin tällaisissa poikkeusoloissakin antaa Lilianin välillä tulla tepastelemaan käsivarrelle. Jos esimerkiksi terraarioon palatessa Lilian livahtaisikin kannen päälle, tietäisin voivani rauhallisesti vain nostaa Lilianin takaisin omaan kotiinsa. 

Ps. Lilianista nämä kesälomakuvat tulevat pääsääntöisesti olemaan kännykällä otettuja räpsyjä muovin läpi, joten laatukin on sen mukainen. Mutta hauskoja muistoja ne ovat silti. 

Kesästä nauttimista

Ensimmäinen lomaviikkoni ei ollut kovinkaan kilpikonnaystävällinen, sillä aurinko pilkisteli vain silloin tällöin mutta ei kilpikonnalämpöihin asti. Viikonloppuna tilanne lähti onneksi muuttumaan ja on ollut ihan unelmakelit sekä minulle että Oonalle ja Iitallekin. 

Oonasta kuvasin täällä mökillä lyhykäisen syömisvideon. Molemmat konnat elelevät tällä hetkellä Iitan kesätarhassa, koska en ole vieläkään korjannut Oonan kesätarhan talvella romahtanutta kattoa. 

Iitan syömisvideo on kuvattu aikaisemmin kun olimme vierailulla siskoni pihassa. Iita tuntuu ns. käynnistyvän selkeästi hitaammin viileähkön ensiviikon jäljiltä tähän lämminneeseen kesään. 

Lilianin kesäkoti

Kesäloman alettua viime viikolla muutti myös Lilian mökille. Väliaikaisasumuksena Lilianilla on neljän viikon ajan rei'itetty muovilaatikko, jossa lämmityksenä toimii lämpömatto ihan kuten kotiterraariossakin. Väliaikaisterraarion lisäksi mökin ruokapöydälle mahtuu vain kahvinkeitin mutta syödä voi ihan hyvin sohvallakin. :)  

"Hei sohvalla makaava ihminen! Miksi olen muovilaatikossa täällä pöydällä?"

Tämä on aika toimiva ollut vaikkakin astia on hyvin matala; en lötänyt korkeampaa, jossa olisi ollut tarpeeksi suuri pohjapinta-ala. Lilian tutki heti ensimmäisenä päivänä (iltana) kesäkotinsa kaikki nurkat, joten ei kovinkaan pelottavalta tämä muutos tainnut tuntua. Toki mieluummin Lilian varmasti olisi kesälomankin ajan asustellut ihan omassa kodissaan mutta neljän viikon ajaksi en halua hoitajaa vaan otin mökille mukaan. Enhän minä nyt neljää viikkoa voisi olla näkemättä hymynaamaa. 

Muutoksessa varmasti helpotti se, että kaikki piilot, kivet, puut ja kipot ovat Lilianin omasta kotiterraariosta, joten niissä tuli tutut hajut mukana. Tarkoituksella siirsin ne pesemättömänä, jotta en pese tuttuja hajuja pois. 

Ainoa vähän jännittävä tai pelottava asia täällä tuntuu olevan mökin ulko-oven kolaus kun se laitetaan kiinni. Aika monesti Lilian on vilahtanut oven kolauksen seurauksena piiloon niin, että häntä vain sojottaa piilosta ulkona. Nyt olenkin yrittänyt laitella oven hiljaisemmin kiinni kun tämän huomasin ja joko se on auttanut tai Lilian on muuten vain huomannut, että kyseinen ääni ei tarkoita mitään pahaa.

Eilen asettelin termostaatin anturia (vai mikä onkaan oikea nimi) paremmin, koska se lähti kantta nostaessa pois paikoiltaan (johto tulee kannen läpi kuten väliaikaisterrakuvasta näkyykin). Ennen kuin huomasinkaan, oli Lilian jo puskemassa kuin juna toista kättäni pitkin seikkailulle. Mutta mökillä en jostain syystä halua päästää Liliania seikkailemaan, joten toisella kädellä estin kiipeilyhalut, jonka jälkeen sain syyttäviä katseita osakseni. 

Ruokakin on maistunut, joten kekkolassa on kaikki hyvin kesäloman tuomista muutoksista huolimatta. Aika reipas on minun gekkoni.  

Lisää kukkakuivausta ja uusi nimi ruokalistalle

Ensimmäisten kukkakeräysten kuivumisen jälkeen olen keräillyt aina jonkin verran lisää kukkia kuivumaan. Voikukat kun jäivät laiskuuksissa kuivattamatta, kiinnitin huomiota toiseen keltaiseen tällä hetkellä kukkivaan kukkaan ja selvittelin luontoportin avulla, että sen nimi on Syysmaitiainen ja Herppi.netin listauksen avulla taas varmistuin, että se on kilpikonnille sopiva sapuska. Lehdet ovat niin maata vasten, että ne saavat puolestani jäädä keräämättä mutta saa piristävää keltaista kuivakukkaseokseen mukaan kukat keräämällä. 

Syysmaitiainen

Syysmaitiainen

Syysmaitiainen

Alla olevassa kuvassa näkyy monipuolisin keräys tähän mennessä eli sisältönä on: syysmaitiainen, maitohorsma, valko- ja puna-apila, hiirenvirna, peltosaunio sekä hieman myös siankärsämöä. 

Seuraavaan satsiin keräilin enemmän vielä maitohorsmaa ja jonkin verran apilaa ja syysmaitiaista. Täytyy katsoa siirtyisinko näiden jälkeen jo keräilemään kasvien lehteviä osia, jotta niitä tulisi keräiltyä runsaammin; kukkia kun käytän ihan vain lisukkeena piristämään annoksia ja lehtevät osat ovat tärkemmät. 

Peltosaunio, jota en erottaisi pelkän kukan perusteella päivänkakkarasta

Kukkia keräillessä osui silmiin omalaatuinen ötökkäkin yhdestä maitohorsmasta. Sai tämä horsma pitää kukkasensa, koska en uskaltautunut hätistämään tuota ötökkää pois kukista.

Lisäys 5.8.15: Eräässä facebookin keskusteluryhmässä joku ihmetteli tätä samaista ötökkää ja minäkin sain sieltä siis tiedon, että tämä on Kimalaiskuoriainen. Netti kertoi lisäksi, että kimalaiskuoriaisia löytää useimmiten esimerkiksi maitohorsmasta ja ohdakkeista ja maitohorsmassahan tämä yksilö köllötteli.