Lilianin iltaseikkailu (video)

Eilen Lilianin seikkailuhinku oli valtava ja ulos piti päästä useampaan kertaan illan aikana. Kahtena kertana riitti, että pääsi käymään kämmenellä mutta kahtena muuna kertana piti puskea olkapäälle asti. Tähän asti Lilian on aina tyytynyt olemaan hetken olkapäällä katselemassa, minkä jälkeen on palannut käsivartta pitkin omaan terraarioonsa. Vaan nyt ei enää olkapää riittänyt. 

Kynsillä saa paidasta mukavan otteen ja minun selkäni näytti ilmeisesti älyttömän houkuttelevalta kiipeilykohteelta. Niinpä Lilian päättikin jatkaa olkapäältä matkaa selkäpuolelle, jolloin tuli kiire laittaa kännykkä pois kädestä ja kumarsin eteenpäin, jotta Lilian ei vaan pääse tipahtamaan. Siellä sitten myöhään illalla (se siitä "menen ajoissa nukkumaan") kökötin etukumarassa gekko selässä tallustelemassa ja tarjoilin kättä selän taakse, jotta saan Lilianin takaisin terraansa. Melkein jouduin jo huikkaamaan miehelle, että tulehan auttamaan mutta sitten tunsin pienten jalkojen astelevan kämmenelleni, huh!

Videota ei selkäkiipeilyosiosta ole mutta nyt tuli vihdoinkin kuvattua ylipäätään ensimmäinen video siitä kuinka Lilian kipuaa innoissaan olkapäälle suurta maailmaa katselemaan. Normaalisti haluan pitää toisen käden vapaana turvaamaan sitä, ettei Lilian vaan tipahda kesken seikkailuretken. 

Joillakin gekot saattavat käpertyä löhöilemään pidemmäksikin aikaa ihmisen ihon lämpöön mutta meillä asustelee sellainen maailmanmatkaaja, että ei mitään löhöilyitä, jos pääsee maisemia katselemaan. Meidän ihana utelias Lilian. ♥

Loppuun täytyy vielä kirjoittaa, että tällainen "monta kertaa kävelylle saman päivän aikana" ei ole meillä normaalia mutta silloin tällöin tulee näitä päiviä, että Lilianilla on selkeästi hirmuinen hinku päästä käymään terraarion ulkopuolella. 

Tylsät kuppisirkat

Meillä syödään sirkat kupista ja torakat pinseteistä. Ennen kuin meillä alettiin torakoilla herkuttelemaan, kupissa vilisevät sirkat saivat Lilianilla aina metsästysvaiston heräämään (kunhan vain oli ylipäätään nälkä) ja sirkkoja katosi kupista yksitellen tarkkojen/nopeiden hyökkäysten seurauksena. 

Tällä hetkellä useimmiten Lilian tulee sirkkakupille, katselee hyvin rauhallisesti ja ottaa rauhallisesti sieltä sirkkoja suuhunsa. Nykyisin vain harvoin sirkkakupin luona "saalistetaan" entisellä innolla. Syömisen määrään se ei tosin ole vaikuttanut ja täysikokoisia kenttäsirkkoja voi hyvin mennä rauhallisella tahdilla vaikka kuusikin yhdellä syöntikerralla. Olenkohan opettanut pikkuhiljaa Lilianin laiskaksi vai ovatkohan kupissa möllöttävät sirkat muuttuneet liian tylsiksi/helpoiksi. 

Torakka pinsettien päässä räpistelemässä sen sijaan on metsästämisen arvoinen ja siihen hyökätäänkin kiinni hyvin aktiivisesti ja nopeasti. Toki... silloin jos ei ole nälkä, Lilian vain katsoo ja ehkä kerran lipaisee torakkaa, minkä jälkeen pää käännetään sievästi pois. Ruokaa tyrkyttävän tahon täytyy tällöin tajuta, ettei sillä hetkellä ole nälkä ja torakka pitää viedä pois räpistelemästä naaman vierestä. Toisinaan pää kääntyy myös sen seurauksena, että torakka onnistuu potkaisemaan naamaan ja silloin sitä ei enää voi syödä. 

Syömiskuvia ei ole, joten tarinointia koristaa löhöilykuva. Tai ehkä ennemminkin venyttelykuva. Kun laitoin terraarioon valot takaisin ottaakseni muutaman kuvan, Lilian taisi ajatella, että josko hän pääsisi seikkailulle ja lähti lempikiveltään valumaan hiljalleen kohti avonaista terraarion ovea.

Liian kirkas valo ei kuitenkaan ollut kiva ja kiipeilytelineelläkin oli käsissään ruma musta mötikkä, joten Lilian päätti kääntää kuvaajalle ahterinsa. Vaikka mikäs siinä, kyllä tuota ahteria ja häntää ihan mielellään kuvaan. 

Loppuun vielä lyhykäinen video siitä miten Lilian joskus osoittaa haluavansa seikkailulle kun seikkailuhalu on suurimmillaan. Tällä kertaa ei pyynnöstä huolimatta terraarion lasi auennut, joten Lilian siirtyi mököttämään kauemmaksi. 

Pienen gekon pään sisälle on tosin vaikeaa päästä, sillä kun avaan tällaisen räpiköinnin seurauksena terraarion etulasin, saattaa Lilian yhtäkkiä päättää, että hän ei sittenkään ole kiinnostunut retkestä terraarion ulkopuolella. Useimmiten kuitenkin lähtee puskemaan kättä pitkin tai kohti kuin höyryjuna. Terraarion lasin avaamisen jälkeen päätös on aina Lilianin eli en koskaan ota Liliania terraariosta vaan saapi tulla sieltä ihan itse tai sitten olla tulematta. 

Joskus seikkailuksi riittää se, että tulee käymään kämmenellä ja toisinaan pitäisi päästä olkapäälle katselemaan. Kauhean usein en joka tapauksessa Liliania terraarion ulkopuolelle päästä tallustelemaan, koska kaikista turvallisinta on asustelu siellä omassa maailmassa. Eikä Lilian onneksi kauhean usein myöskään lasia vasten ole läpsyttelemässä. 

Kesästä nauttimista

Ensimmäinen lomaviikkoni ei ollut kovinkaan kilpikonnaystävällinen, sillä aurinko pilkisteli vain silloin tällöin mutta ei kilpikonnalämpöihin asti. Viikonloppuna tilanne lähti onneksi muuttumaan ja on ollut ihan unelmakelit sekä minulle että Oonalle ja Iitallekin. 

Oonasta kuvasin täällä mökillä lyhykäisen syömisvideon. Molemmat konnat elelevät tällä hetkellä Iitan kesätarhassa, koska en ole vieläkään korjannut Oonan kesätarhan talvella romahtanutta kattoa. 

Iitan syömisvideo on kuvattu aikaisemmin kun olimme vierailulla siskoni pihassa. Iita tuntuu ns. käynnistyvän selkeästi hitaammin viileähkön ensiviikon jäljiltä tähän lämminneeseen kesään. 

Herkuttelua videolta

Kokeilin ensimmäistä kertaa videokuvata Lilianin syömistä, koska se tarkkaavainen valitseminen ja miettiminen ennen hyökkäämistä näyttää vaan niin suloiselta. Puhumattakaan kielellä lipomisesta ruoan nielemisen jälkeen. 

Tämä on myös ensimmäinen kerta kun kokeilin videomuokkausohjelmaa, koska yhdistin kolmesta videosta osiot yhdeksi videoksi ja lisäisin hölmöjä tekstejä pitkin videota. Huomasin heti yhden kirjoitusvirheenkin siellä mutta... ilmaiskäyttökerrat käytetty, joten en pysty enää korjaamaan virhettä ostamatta ohjelmaa. Video on kuvattu kännykällä ja suurimmalta osin aika hämärässä valossa; Lilian ei tykkää syödä, jos on liian kirkasta.  

Varoitus: video sisältää eläviä sirkkoja. :)

Lipomiskohtiin olisi tehnyt mieli lisätä sellaisia voimakkaita slurps slurps ääniä mutta tällä kertaa laiskuus iski. Toisaalta malttamattomuuskin saada esiteltyä Lilianin syömistä videolta. Nyt taustalla soi siis Youtuben tarjoama ilmaismusiikki. 

Videopaluu varvasperhoseen ja lyhykäisesti nelivarpaiden kuulumiset

Tai oikeastaan videolla esiintyessään perhonen oli tässä vaiheessa jo sormiperhonen, koska en halunnut videokuvata varpaitani. Minun oli pakko ottaa tämä pieni pätkä videota muistoksi ja jotta voin näyttää kuinka perhonen istui kuin tatti sormellani eikä lähtenyt, vaikka heiluttelin sormea. Valokuvaposeeraukset julkaisin jo lähes heti kuvaamisen jälkeen mutta tämä video jäi hautumaan jostain syystä tietokoneen kansioiden syövereihin. 

No mitä Oona ja Iita puuhastelevat? Eivät itseasiassa yhtikäs mitään muuta kuin nukkuvat. Konnat ovat koisineet nämä kaksi viikkoa yhteen putkeen vaikka ulkotarhoissaan liikuskelivat elokuussa päivittäin. Kotiin päästyä molemmat katosivat pohjamateriaalin syövereihin; Iitasta näkyy kilven pääliosa mutta Oona on ihan uppeluksissa. 

Pitkienkin pätkien yhtäjaksoinen nukkuminen on ihan normaalia ja annan toisten nukkua. Sen verran joudun myöntämään, että näidenkin "kilpikonnaisten" vuosien jälkeen käyn silloin tällöin hieman häiritsemässä, jotta kuulen joko äkäisen puhahduksen tai näen jalan nykäisyn; ihan vain varmistuakseni, että kaikki on kunnossa.