tiistai 24. kesäkuuta 2014

Aurinkoa kuvakansioiden kätköistä

Konnat ovat joutuneet möllöttelemään vain sisätiloissa, koska oman pihan puutteen vuoksi lyhyiden aurinkoisten hetkien hyödyntäminen ei ole arjen pyörityksessä mahdollista. Toivottavasti jonain päivänä asumme omalla pihalla varustetussa kodissa, jotta saan rakennettua vakituiset ulkotarhat konnille myös kaupunkiin. Tällöin voisin vain "nakata" konnat ulos ja jatkaa itse arjen askareita. Noh, toistaiseksi on tyydyttävä siihen, että edes joskus ehtii rakentamaan väliaikaisen aitauksen siskon pihalle, jossa konnat voivat ulkoilla valvotuissa olosuhteissa. 

Tulevaisuudesta haaveillen, tätä päivää eläen ja menneisyydestä blogiin kirjoittaen; nimittäin kaivelin kuvakansioiden kätköistä julkaisemattomia toukokuisia ulkoilukuvia sekä kaksi videota tuomaan aurinkoa näihin sateisiin päiviin. 


Oona vipeltää Iitan perässä.


Iitan nautintohetki.

Iita



Minä vain yksinkertaisesti rakastan näitä syömiskuvia. 


"Mitä seuraavaksi maistelisin...?"


Oona


"Mitäs siinä häiriköit kameran kanssa?"

Varo Iita, sinua vaanitaan kilven takana!

Hmm... 10+

Konna katoaa hetkessä hieman pidempään nurmikkoon. 

Nämä ulkoilukuvat ja -videot ovat siskoni pihalla otettuja. Väliaikainen aitaus kasataan osittain kompostikehikoista ilman maan alla tai aitauksen päällä olevia verkkoesteitä, joten konnia on tosiaan valvottava ihan koko ajan kun ovat ulkoilemassa. Tämä ei arki-iltana ole useinkaan itselleni ajallisesti mahdollista. Konnat ovat yllättävän ketteriä ja nopeita katoamaan, joten en uskalla jättää niitä hetkeksikään yksin tällaiseen aitaukseen. 

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Konnamaista taidetta

Pian seinääni koristaa ihana taideteos Oonasta ja Iitasta. Alla olevan kuvan kopioin malttamattomana suoraan taiteilijan blogista (luvallisesti tietenkin); itse piirustuksen saan näillä näkymin torstaina 26.6.14.

Taiteilija: Jenni Honkanen

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Luontoretkellä

Saappaat jalkaan, kamera käteen ja mars luontoretkelle kera siskon. Muutama tunti taas hupsahti metsässä kävellessä ja nauttiessa kauniista luonnosta. Alunperin sääennusteet tälle viikonlopulle olivat huonot mutta loppujen lopuksi sää oli kaunis ja aurinkoinen. Oikeasti minun oli tarkoitus jatkaa Iitan ulkotarhaa mutta meni luontoilun puolelle. 

Ötökkäkammoinen ihminen kuvaa ötököitä; kunhan pysyvät maassa eivätkä lennä päin. 

Kaikessa "pelottavuudessaan" nämä ovat oikeastaan aika kuvauksellisia. 


Oravanmarja

Puolukka kukki runsaasti pitkin metsikköä


Jalat lähti uppoamaan pehmeään suohon mennessäni tätä kuvaamaan. 


Mökin pihassakin kamera on tarpeen, sillä pääsin ihastelemaan tämän kesän poikasia. Lintuvanhemmat eivät oikein olleet innoissaan siitä, että hiippailin melko lähelle poikasia yrittäessäni saada kohtuullisia kuvia; haaveilen uudesta objektiivista. 





keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Uusia ruokia luonnosta ja niiden säilyttäminen

Huono kasvien tunnistaja on oppinut taas muutaman uuden kasvin (toivottavasti oikein, koska kaksi tunnistusta perustuu täysin itse tehtyyn vertailuun Luontoportissa). Kasvit on lisätty blogini Ruokaa luonnosta -sivulle.  

Tällä hetkellä elän kuvitelmassa, että tämä on Rätvänä
 
Tämän olettaisin olevan Nurmitädyke

Hiirenvirna on kaunis lisä annoksiin. 

Rohtotädykettä on jo paljon maisteltu mutta nyt saatiin mukaan kukatkin. 
 
Sain jonkin aikaa sitten Facebookin nelivarvaskilpikonnat -ryhmästä hyvän vinkin ottaa kasveista kuvat myös valkoisen paperin päällä, jotta yksityiskohdat tulevat paremmin esiin. Toteutus on vihdoin aloitettu ja alla olevat kuvat lisätty Ruokaa luonnosta -sivulle. Hiljalleen pyrin ottamaan vastaavanlaiset kuvat kaikista sivulta löytyvistä kilpikonnille sopivista ruokakasveista. 

Siankärsämö

Orvontädyke

Hiirenvirna

Rönsyleinikki

Rohtotädyke

Päivänkakkara

Kerättyjen kasvien säilyttäminen


Kerään mielelläni aina usemmaksi päiväksi ruokaa kerrallaan ja säilytän sitä jääkaapissa. Aikaisemmin sumuttelin kasvien päälle vettä, jotta kasvit eivät nahistu mutta päälikerros pääsi aina hieman kuivahtamaan. Kiitos työkaveriltani saadun vinkin, saan nykyisin asetella lautasille vain juuri poimitun näköisiä kasveja.  


Kun asettaa kasvien päälle kosteaa keittiöpaperia ja huolehtii sen pysymisestä kosteana, pysyvät kasvit pintaan asti hyvänä. Toki hieman kuivahtaneetkin kasvit konnille maistuivat mutta annokset näyttävät nyt paljon kauniimmilta.


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Ihanaa itämaista

Yksi elämäni rakkaimmista asioista on itämainen tanssi / vatsatanssi. Siskoni tuli kuvaamaan esitystä 9.5.2014 Vanhusten palvelutaloyhdistyksen kevätjuhlaan ja en voi olla julkaisematta kuvia täällä, vaikka ne melkoisen kaukana kilpikonnista ja luonnosta ovatkin. Pippuri sopan seassa? :)  


Elokuussa 2009 suuntasin elämäni ensimmäiselle itämaisen tanssin tunnille ja sillä tiellä olen. Käyn tunneilla Tanssikeidas -nimisessä itämaisen tanssin studiossa Helsingissä Saara Soikkelin tunneilla. Tähän mennessä antoisin esiintymiskokemukseni on juurikin Vanhusten palvelutaloyhdistyksen kevätjuhlasta, johon suuntasimme esiintymään kolmen muun keväällä samassa ryhmässä harjoitelleen tanssijan kanssa: 

  • Ensimmäinen esiintyminen muualla kuin ns. oppilasnäytöksessä
  • Pääsimme tanssimaan kahdelle eri yleisölle
  • Rohkaistuin tanssimaan elämäni ensimmäisen soolotanssin (Saara Soikkelin koreografia)
  • lisäksi tanssin kolmen muun kanssa yhden ryhmäkoreografian eli kaksi tanssia per yleisö
  • Onnistuin rentoutumaan esiintyessä paremmin kuin ennen; varsinkin jälkimmäisellä kerralla

Suuri kiitos siskolle, joka tuli esiintymistäni kuvaamaan ja lisäksi näki suuren vaivan mm. siistiessään suurimpaan osaan kuvista kauniin valkoisen taustan! Yksityiskuvaaja oli harvinaista luksusta, minkä tuloksena on kuvatulva sooloesityksestä ja yksi kuva ryhmäesityksestä: 





 Muutama kuva Tanssikeitaan näytöksistä


Pikaisesti laskien olen ollut tähän mennessä esiintymässä neljässä Tanssikeitaan kevätnäytöksessä (2010, 2012, 2013 ja 2014) sekä neljässä Tanssikeitaan joulunäytöksessä (2010, 2011, 2012, 2013) ja nyt lisäksi Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n kevätjuhlassa. Poden kovaa esiintymisjännitystä, joka ilmenee käsien, jalkojen ja jopa huulten tärinänä mutta ilmeisesti jännitysoireet eivät näy niin voimakkaasti muille. Ei muuta kuin kohti uusia esiintymisiä ja ehkä sen jännityksenkin saa joskus hallintaan. 

Kevätnäytös 2012, © Harri Paavola

Joulunäytös 2012, © Harri Paavola

Joulunäytös 2013, © Harri Paavola

Kevätnäytös 2014, © Harri Paavola

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Metsuria leikkimässä

Tänä viikonloppuna jatkui Iitan ulkotarhan rakennushommat puiden kaatamisen merkeissä. Monenlaisia työkaluja on tullut käytettyä mutta nyt vasta tartuin ensimmäistä kertaa moottorisahaan. Myönnettäköön, että puut kaatuivat paljon helpomalla kuin sahatessa käsisahalla.

Tällaisen keon kävin kaatamassa. Toivottavasti nämä riittävät Iitan ulkotarhaan. 
En taaskaan suunnitellut, kaadoin vain. 

Saappaisiin tarttui hieno koristelu; metsurin saappaat. :)

Oksat karsittu ja juhannusta varten pienen pieni kokkokin rakentui samalla. 

Ja sitten iski laiskuus enkä saanut aikaiseksi aloitettua seinien rakentamista. Nooh, nyt on rakennusmateriaalit valmiina, joten hommat jatkuvat ensi viikonloppuna. 

Iita vaeltelemassa


Hyvä syy laiskotteluun oli toimia kilpikonnan valvojana. Iita on niin rauhallinen ulkoilija, että päästin Iitan tallustelemaan sille alueelle, josta ruoankin heille keräilen (huomenna taas kerään lootallisen monipuolista ruokaa mukaan kaupunkiin) ja luonnollisesti vahdin silmä kovana, ettei Iita pääse katoamaan. Enhän mitenkään siis olisi voinutkaan edes jatkaa ulkotarhan rakennushommia.