Iitan oma ulkotarha on viimein valmistunut; Iita on päässyt muuttamaan ja nautiskelemaankin jo parisen päivää omasta rauhasta. Iitalle valitsin mustaksi reunapuuksi korkeamman version kuin Oonalla, jotta reunapuu estää paremmin ulos näkemisen. Matalempi olisi ulkonäöllisesti ollut kauniimpi mutta korkea on Iitalle parempi, koska Iita nousee hyvin herkästi seinää vasten, jos näkee seinästä ulos. Oona ei harrasta seinäkiipeilyä lainkaan.
Iitahan kävi valvotusti käpyttelemässä uudessa tarhassaan jo siinäkin vaiheessa kun seinät olivat pelkkää verkkoa ja yritti puskea seinän läpi. Maa on aina houkuttelevampaa siellä mihin ei pääse. Tämä käytös loppui kun sain mustan puureunuksen paikoilleen.
Iitan ulkotarhan pinta-alaa en ole vielä mitannut mutta suurempi siitä tuli kuin Oonan ulkotarhasta. Alla olevassa kuvassa Iitan tarha ei näytä niin paljon suuremmalta mutta livenä eron näkee paremmin. En rakennusvaiheessa mittaillut yhtään ja lopputulos oli suurempi kuin kuvittelin. Mutta mahtuupa siellä hyvin tallustelemaan. :)
Iitan viimeiset nauttimisen auringossa Oonan tarhassa
Iitan ensimmäiset ruokailut omassa uudessa tarhassa muuton jälkeen
Otsikossa lukee sulkeissa tuo tavallaan, koska sisustus ulkotarhassa on toistaiseksi ankeahko, koska mitään vihreää siellä ei vielä luonnostaan kasva. Olen muutamia "rikkakasveja" siirtänyt muualta pihasta ja siirtelen uusia sitä mukaan kun vanhat katoavat. Tälle kesälle peli on jo menetetty ja eletään siirtokasvien varassa mutta ensi kesänä tarhaan saakin jo paljon vehreämmän maailman.
Mieheni rakensi Iitalle ihanan mökin, johon sisälle laitettiin hiekkaa ja multaa. Iita kävi kurkkaamassa mökkiinsä melko pian "muuton jälkeen" mutta siinä vaiheessa mökissä ei ollut vielä sisustus kunnossa ja Iita näytti ajattelevan, että mitä tällaisella tyhjällä mökillä teen, jossa ei voi edes kaivaa kunnolla.
Mutta kunhan mökki sai sisustuksensa eli hiekat ja mullat, kelpasi mökki Iitallekin nukkumiseen. Oonan tarhassa Iita ehti jo tottumaan siihen, että hienot ladyt nukkuvat mökissä eivätkä ulkona. Ensimmänen kokonainen päivä uudessa kodissa oli niin uuvuttava, että mökki kutsui unille jo auringon vielä paistaessa.
Tänään sää oli alkuun hieman epävakainen; pari pisaraakin on tullut mutta kahden jälkeen ilma on ollut aika konnamainen eli aurinko paistellut ja lämpötila pysyttäytynyt siedettävänä (konnatkaan eivät pidä valtavan kuumasta helteestä vaan katoavat untenmaille); oikeastaan sää on aika täydellinen, koska varjossa on 22 astetta lämmintä ja tuuli viilentää auringossa ollessa (ja minä istun sisällä tietokoneella kirjoittamassa blogipäivitystä...).
Iita ilmestyi ulos kun aurinko alkoi pilkistelemään ja odotteli pilviset hetket asentoa muuttamatta.
Söpö hiekkanassu. :)
Mutta voi meidän Oonaa, joka tottui ihanaan naisseuraan; ei löydy enää Iitaa vaikka pikku-ukkeli kuinka etsiskelee. Viikon verran konnat elelivät samassa tarhassa ja itseasiassa yllätyin siitä, että parin-kolmen ensimmäisen päivän jälkeen Oonan mielenkiinto alkoi lopahtamaan. Onneksi, koska se tarkoitti Iitalle paljon rauhaisampaa kyläilyä loppuviikon osalta.
Mörkö-poseeraus
Ihan lopuksi vielä tämmöinen kuvakooste ulkotarhan valmistumisesta eli peräkkäin blogissa jo julkaistut kuvat. Itsestäni on kiva katsella vaihekuvat peräkkäin.